Bredsjöstugan
Bredsjöstugan rakennettiin maalaistaloksi, ja perhe joka sen rakensi oli perinyt maan suomalaisilta sukulaisiltaan.
Rakennusvuosi: 1750-luku
Alkuperäisasutus: Bredsjön, Ljustorpin pitäjä, Timrån kunta, Medelpadin maakunta.
Muutto Norra Stadsbergetille: 1909. Ensimmäinen rakennus, joka muutettiin kotiseutu/ulkoilmamuseoon.
Mielenkiintoista tietoa: Bredsjöstuganin purki rakennuspuuseppä kesällä vuonna 1908 ja kuljetettiin hevosella ja reellä Norra Bergetille saman vuoden talvella. Syyskuussa, vuosi tämän jälkeen, vihittiin rakennus mahtipontisesti kuninkaan vierailun yhteydessä.
Bredsjöstugan on niin kutsuttu paritupa, jossa on keittiö, kamari ja pyhäkamari, mikä oli tavanomainen asuntomalli 1700-luvun maaseudulla. Alkujaan siinä oli myös lisärakennus, keittiökamari, talon takana sekä muita pieniä rakennuksia ja varasto.
Metsäsuomalaiset
Metsäsuomalaisten jälkeläiset rakensivat Brejsjöstuganin 1700-luvulla. Nämä jälkeläiset/sukulaiset olivat perineet maan Metsäsuomalaisilta, jotka tulivat Bredsjön kirkonkylään 1600-luvulla ja viljelivät maata kaskea polttaen.
Kerrotaan, että Skäla-Hans ja Anders Danielsson, myös Bredsjö-Anteksi kutsuttu, olivat aivan ensimmäiset Bredsjön suomalaisest. He muuttivat keski-Ruotsin metsiin löytääkseen uutta maata viljeltäväksi. Nykyään kutsumme heitä metsäsuomalaisiksi. Metsäsuomalaiset asuivat ja viljelivät kaskea metsäalueilla. Mahdollisesti Andersin tytär Malin Andersintytär ja Hansin poika Mikael Hansson rakensivat Bredsjöstuganin.
Useat sukupolvet asuivat tämän jälkeen talossa siihen asti kunnes se siirrettiin Norra Bergetille. Yksi niistä naisista, jotka syntyivät Bredsjöstuganissa oli Märta-Brita, syntynyt 1877. Hän muuttii sittemmin Gudmundstjärniin ja meni avioon Nils-Olof Erikssonin kanssa ja he yhdessä tyttäriensä kanssa olivat viimeinen perhe, joka eli omavaraisesti Gudmundstjärnissä.
Ulkoilmamuseo Norra Stadsbergetillä
Rakennuksen lahjoitti Erik August Enhörning, joka oli muun muassa Kubikenborgin sahan omistaja ja hän istui myös Medelpadin muinaismuistoyhdistyksen johtokunnassa. Bredsjöstugan pystytettiin 1900-luvun alussa Fornhemmettiin, vastaperustettuun ulkoilmamuseoon Norra Stadsbergetillä. Siellä entisöitiin, tuon ajan arvojen mukaisesti, vanha sisustus ja rakennus sai kansallisromanttisen ulkonäön pienine lyijyristikkoisine ikkunoineen, ikkunaluukkuineen sekä uudet savupiiput.
Vuosien kuluessa talossa on ollut monenlaista toimintaa. Aluksi se oli museorakennus, jossa oli yhdistyksen museoesineitä näytteillä. Näyttelymuseo muutettiin 1940-luvulla Käsityö- ja merenkulkumuseoksi. Bredsjöstugan oli myös yksi niistä rakennuksista, joita käytettiin matkustajakotina 1900-luvun puolivälissä.
Nykyään ja viime aikoina sitä on käytetty julkisiin tilaisuuksiin ja juhliin.
Jos haluat tietää lisää Metsäsuomalaisista klikkaa seuraavaa linkitystä: https://www.minoritet.se/
Linkki toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan.
Västernorrlandin läänin metsäsuomalaisasutuksista löydät lisätietoja:
https://finnsam.org/ Linkki toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan.
Stöden pitäjässä on oma metsäsuomalaisyhdistys: Stöde finnskogsbyar. http://www.stodefinnbyar.n.nu/ Linkki toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan.
Muutama vuosi sitten joutuivat Bredsjöstuganin alkuperäiset kauniit ovet ilkivallan kohteeksi. Nämä annettiin Kramforsilaiselle yritykselle, Träakademin, korjattavaksi. Tämän jälkeen päätettiin ettei ovia asenneta takaisin paikoilleen.
–Olemme Sundsvallin kunnalta saaneet toimeksi uuden oven valmistamisen, vanha ovi mallina, kertoo Mats Nordin, puuseppä Njurundasta. Olemme muuttaneet hiukan; esimerkiksi olemme tehneet ovista paksummat paremman tasapainon saavuttamiseksi.
Lukko ja saranat ovat uudet noudattaen vanhaa mallia ja maalaus on tehty pellavaöljyvärillä maalarimestari Kent Widellin toimesta. Vanhat ovet ovat kuitenkin tallella Bresjöstuganissa, suojeltuna sisätiloissa.