Nationella minoriteter

Lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk ska skydda Sveriges nationella minoriteter.

Den ska också stärka nationella minoriteters möjligheter och rättigheter till inflytande och främja minoritetsspråken finska, samiska, meänkieli, jiddisch och romani chib. Lagen, som bygger på regeringens minoritetspolitiska strategi, innebär skyldigheter för kommunen och rättigheter för dem som tillhör dessa grupper.

En ny lag trädde i kraft den 1 januari 2019 och innebär förtydliganden till exempel när det gäller rätten till förskola och äldreomsorg på minoritetsspråk.

Minoritetsspråken ska inte förväxlas med främmande språk och integrationsåtgärder när det gäller nationella minoriteter är förbjudna. Nationella minoriteters kultur är en del av det svenska kulturarvet.

Du har alltid rätt att använda finska, meänkieli och samiska vid sina skriftliga kontakter med Riksdagens ombudsmän, Diskrimineringsombudsmannen (DO), Justitiekanslern (JK), Försäkringskassan (FK), Skatteverket och Arbetsförmedlingen i ärenden som du är en del av.

Lagen innebär i huvudsak att Sundsvalls kommun ska:

  • informera minoriteterna om lagen och ha mål och styrdokument för politikområdet
  • ge inflytande till och samråda med företrädare för minoriteterna och urfolket samerna
  • skydda och främja alla minoriteters språk och kultur, särskilt med fokus på barn
  • ge service och erbjuda myndighetskontakt på finska och samiska vid muntliga och skriftliga kontakter
  • erbjuda barn- och äldreomsorg helt eller väsentligt del på finska eller samiska vid efterfrågan
  • redovisa användning av statsbidraget årligen och lämna mål och styrdokumenten vid begäran till uppföljningsmyndigheten Sametinget.

Du hittar mer information på minoritet.se.

Sundsvall är ett finskt förvaltningsområde sedan den 1 februari 2014 och samiskt från och med den 1 februari 2018. Det betyder att de personer som identifierar sig som nationell minoritet, sverigefinnar eller urfolket samerna har rätt att använda finska respektive samiska vid sina muntliga och skriftliga kontakter med kommunen.

Kommunen ska erbjuda barn, vars vårdnadshavare begär det, plats i förskolan eller annan pedagogisk verksamhet där hela eller väsentlig del av verksamheten bedrivs på finska eller samiska. Kommunen ska också erbjuda den som begär det hela eller väsentlig del av den service och omvårdnad som erbjuds inom äldreomsorgen av personal som behärskar finska eller samiska.

Du hittar mer information på Socialstyrelsens hemsida om nationella minoriteter, socialstyrelsen.se

Personer som talar finska eller samiska har rätt till information och kultur på sitt språk samt i övrigt möjligheter till delaktighet och inflytande genom samråd. Kommunens uppgift är att på olika sätt ge stöd i det arbetet. En kommun och en region får statsbidrag för merkostnader för implementering av lagen i den kommunala/regionala verksamheten.

Sundsvalls kommun är förvaltningsområde för samiska språket. Det innebär för det samiska urfolket samma rättigheter enligt lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk som för det finska språket. I Sundsvall och Medelpad har det funnits historiskt flera samiska grupper och länet tillhör ett område där man talat sydsamiska. Tyvärr håller sydsamiskan att dö ut eftersom det är ett språk som har färre och färre talare. Därför är det viktigt med arbete för revitalisering av språket det vill säga återta språket för att det börjar talas av fler. Sundsvall har en samisk förening, Västernorrlands sameförening Noerhtenaestie, noerhtenaestie.com.

I och med att Sundsvalls kommun blev en samisk förvaltningskommun kommer den årliga ekonomiska redovisningen ske till Sametinget, sametinget.se. Sametinget är den uppföljningsmyndighet som ger stöd och hjälp i olika frågor när det gäller det samiska språket och kulturen och följer upp det arbetet som sker i kommunerna.

Regeringens beslut om förvaltningsområden för finska och samiska språken innebär också att Region Västernorrland har blivit förvaltningsområde för respektive språk och håller kontinuerliga samråd med länets alla minoritetsorganisationer. I länet finns två samiska föreningar, den andra är verksam i Örnsköldsvik, som också är ett förvaltningsområde för finska och samiska språken.

Samordnare

I Sundsvall finns Pirjo Linna som samordnare för nationella minoriteter. Samordnarens uppgift är bland annat att se till att alla nationella minoriteters rättigheter enligt minoritetslagen efterföljs av kommunen. De finska och samiska språken omfattas särskilt skydd i vårt förvaltningsområde och romani, jiddisch och meänkieli av lagens grundskydd. Du kan träffa Pirjo på Kommunhuset, femte våningen och hon kommer gärna på besök och informerar mer om lagens tillämpning inom den kommunala förvaltningen.

Du kan kontakta Pirjo på svenska och finska, 070-180 55 60, e-post: pirjo.linna@sundsvall.se

Kontaktuppgifter till Region Västernorrlands minoritetssamordnare Antonia Bergström, telefon 070-260 12 75, e-post: antonia.bergstrom@rvn.se

Ruotsi on aina ollut monikielinen ja –kulttuurinen valtio. Saamelaiset (alkuperäiskansa), suomalaiset, tornionlaaksolaiset, romanit ja juutalaiset ova asuttaneet maatamme jo hyvin kauan. Heidän kielensä, saame, suomi, meänkieli (tornionlaakson suomi), romani chib ja jiddisch, ja kulttuurinsa ovat osa Ruotsin yhteiskuntaa ja meidän yhteistä kulttuuriperintöämme.

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä tuli voimaan Ruotsissa 1. tammikuuta 2010. Lain kolme perusturvapykälää takaavat kansallisille vähemmistöille oikeuden informaatioon, kielen ja kulttuurin suojelemiseen sekä oikeuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Nämä oikeudet ovat voimassa koko maassa. Saamelaisia, tornionlaaksolaisia ja ruotsinsuomalaisia koskevat myös tietyillä alueilla voimassa olevat erityisoikeudet. Näitä alueita kutsutaan hallintoalueiksi.

Saamelaisilla, tornionlaaksolaisilla ja ruotsinsuomalaisilla on oikeus kirjallisiin yhteyksiin Valtiopäivien asiamiehiin. Sama koskee myös asiayhteyksissä Oikeuskansleriin, Vakuutuskassaan, Verovirastoon, Syrjintäasiamieheen ja Työnvälitystoimistoon.

Sundvallin kunnasta tuli 1. helmikuuta 2014 suomen kielen hallintoalue hallituksen annettua siitä päätöksen kunnan hakemuksen pohjalta. Tämä päätös tarkoittaa että yksityinen henkilö, joka haluaa kuulua suomenkieliseen vähemmistöön, on oikeutettu käyttämään suomea suullisissa ja kirjallisissa yhteyksissään hallintoviranomaiseen eli Sundsvallin kuntaan ja Västernorrlandin aluehallintoon (Region Västernorrland).

Sundsvallin ruotsinsuomalaisella vähemmistöllä on myös oikeus saada koululain mukaan huoltajan sitä pyytäessä paikka esikoulutoiminnassa, jossa toiminta on kokonaan tai olennaisilta osin suomenkielistä. Kaikilta vanhemmilta on kysyttävä tällaista paikkaa hakiessa haluavatko he suomenkielistä toimintaa. Suomenkielinen esikoulutoiminta on käynnissä Ljustadalenin kunnanosassa, Solstrålenin esikoulussa. (Katso suomenkielistä kotisivua.)

Hallintoaluekunnan on myös tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai olennaisilta osin henkilökunnalta, joka hallitsee suomen kielen. Sama koskee myös hallintoalueeseen kuulumatonta kuntaa, jos kunnalla on vähemmistökieltä taitavaa henkilökuntaa. Vanhuksilta on kysyttävä haluavatko he omakielistä toimintaa ja palveluja.

Laki velvoittaa muun muassa kuntaa neuvottelemaan paikallisella tasolla sekä luomaan vaikutusmahdollisuuksia ruotsinsuomalaisille ja muille vähemmistöille niissä kysymyksissä, jotka heitä koskevat. Tätä kutsutaan neuvonpidoksi.

Vähemmistötyöstä vastaa koordinaattori Pirjo Linna. Hän on tavoitettavissa osoitteesta Norrmalmsgatan 4 (Kunnantalo) ja tulee mielellään vierailemaan ja kertomaan lisää lain käytäntöön soveltamisessa kunnan hallinnon sisällä. Tavoitat hänet puhelinnumerosta 070-180 5560. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella: pirjo.linna@sundsvall.se

Koordinaattorin tehtäviin kuuluu valvoa kaikkien kansallisten vähemmistöjen lainmukaisten oikeuksien seurantaa.

Sundsvall är sedan den 1 februari 2018 samiskt förvaltningsområde. Samtidigt blev även Region Västernorrland samiskt förvaltningsområde.

Urfolkets samernas historia i Medelpad och i Sundsvall sträcker sig sedan flera hundra år tillbaka i tiden och har en stark lokal anknytning till Sundsvall och Västernorrlands län. Fiskesamer, renskötare och bofasta samer har funnits i trakterna av hävd. De samiska språken är hotade och behöver skyddas enligt den europeiska språkstadgan för nationella minoriteter. Sundsvalls kommun har bevarat ett sameviste på Norra Bergets hembygdsområde där Västernorrlands Sameförening engagerat bedriver olika traditionella aktiviteter för besökare och sina medlemmar.

Kommunen ska årligen rapportera om de insatser som görs enligt lagen om nationella minoriteter,socialstyrelsen.se till Sametinget som är uppföljningsmyndighet för samefrågor men även för uppföljning av användning av statsbidrag och arbete med nationella minoriteter.

Laake nasjonelle unnebelåhkoe jïh unnebelåhkoegïeli bïjre edtja Sveerjen nasjonelle unnebelåhkojde vaarjelidh.

Dïhte edtja aaj nasjonelle unnebelåhkoej nuepieh jïh reaktah nænnoestidh ihke tsevtsedh jïh evtiedidh unnebelåhkoegïelide såevmiengïele, saemiengïele, meängïele, jiddische jïh romani chibe. Laake mij reerenassen unnebelåhkoepolitihken strategijeste bigkien, lea numhtie juktie tjïelte dïedtem åtna jïh reaktah almetjidie mah unnebelåhkoedåehkine leah.

Akte orre laake tsïengelen 1:s biejjien 2019 sjïdti mij buerebe goerkele, vuesiehtimmien gaavhtan, reaktam aarhskuvlese jïh voereshoksese unnebelåhkoegïeline.

Unnebelåhkoegïelide eah edtjh tjåanghkan pleentedh ammes gïeligujmie jïh integrasjovnebarkoejgujmie gosse nasjonelle unnebelåhkoej bïjre lea, dïhte bïedteme. Nasjonelle unnebelåhkoej kultuvrh lea biehkie sveerjen kultuvreaerpeste.

Datne iktesth reaktah åtna såevmiengïele, meängïele jïh saemiengïelem nuhtjedh gosse tjaaleldh gaskesadtemem åtna Rïjhkebiejjien saadthalmetjigujmie, Dïedtelgimmiesaadth-almetjinie (DO), Justitiekanslerinie (JK), Tjirkemekaassine (FK), Skaehtievierhkine jïh Barkoedorjehtimmine, ieriejgujmie datne meatan lea.

Laake lea naemhtie juktie Sjädtavaellien tjïelte edtja:

  • bïevnesh unnebelåhkojde vedtedh laaken bïjre jïh ulmie jïh stuvremetjaatsegh politihkeregievlesne utnedh.
  • tsevtsemem vedtedh jïh digkiedidh  saadthalmetjigujmie unnebelåhkojde jïh saemien aalkoealmetjidie.
  • vaarjelidh jïh evtiedidh gaajhkh unnebelåhkoej gïelh jïh kultuvrh, sjïere maanide.
  • hoksem vedtedh jïh byjjesfaamoegaskesem faaledh såevmiengïelesne jïh saemiengielesne, njaalmeldh jïh tjaaleldh gaskesadtemisnie.
  • maana- jïh voereshoksem faaledh abpe jallh biehkiem såevmiengïelesne jallh saemiengïelesne jis gihtjieh.
  • nuhtjemem staatedåarjegijstie fïerhten jaepien buerkiestidh jïh ulmie jïh stuvremetjaatsegidie Saemiedigkien byjjesfaamose laehpedh jis dan mietie gihtjieh.

Datne jienebh bïevnesh daesnie gaavnh minoritet.se.

Reeremedajve

Sjädtavaellie lea såevmien reeremedajve goevten 1:s biejjeste 2014 jïh saemien reeremedajve goevten 1:s biejjeste 2018. Naemhtie juktie almetjh mah identifieerh goh nasjonelle unnebelåhkoe, sveerjensåevmie jallh saemien aalkoealmetje reaktah utnieh såevmiengïele jïh saemiengïele nuhtjedh, njaalmeldh jallh tjaaleldh gaskesem  tjïeltine .

Tjïelte edtja maanide faaledh, gosse åelieh vaejtieh, sijjiem aarhskuvlesne jallh jeatjah pedagogihke hoksesne gusnie abpe jallh biehkie gïehtelimmeste lea såevmiengïelesne jallh saemiengïelesne. Tjïelte edtja aaj faaledh dïsse gie vaajta abpe jallh biehkiem hoksehtimmeste jïh såjhtoste mah voereshoksesne faalen barkijijstie mah maehtieh såevmiengïele jallh saemiengïele.

Datne jienebh bïevnesh daesnie gaavnh Socialstyrelsens hemsida om nationella minoriteter, socialstyrelsen.se

Almetjh mah såevmiengïele jïh saemiengïele soptsestieh reaktam utnieh bïevnesh jïh kultuvrem altese gïeline åadtjodh jïh aaj nuepieh meatan årrodh ektieraeresne tsevtsedh. Tjïelten barkoe lea juktie ovmessie vuekine dåarjoeh barkosne vedtedh. Akte tjïelte jallh regijovne åådtje staatedåarjoe jienebh maaksojde implenteringese laakeste, tjïelten/regionaale gïehtelimmesne.

Saemien reeremedajve

Sjädtavaellien tjïelte lea reeremedajve saemiengïelese. Naemhtie juktie saemien aalkoealmetji reaktah lea seamma reaktah goh såevmiengïelese guktie laakesne nasjonelle unnebelåhkoe jïh unnebelåhkoegïelide tjåådtje. Sjädtavaellesne jïh Medelpadesne histovrije vuesehte ahte gellieh ovmessie saemien sïjhth orreme jïh leene lea meatan dajvesne gusnie åarjelsaemiengïelem soptsestamme. Åarjelsaemiengïele lea aalkeme gaatodh, dan gaavhtan eah dan gellieh mah gïelem soptsestieh. Dan gaavhtan lea gïelen revitaliseeringe barkoe vihkeles, gïelem bååstede vaeltedh ihke jienebh aelkieh gïelem soptsestidh. Sjädtavaellie akte saemien siebrie åtna, Västernorrlands sameförening Noerhtenaestie, noerhtenaestie.com.

 

Gåessie Sjädtavaellien tjïelte akte saemien reeremedajve sjïdti dellie fïerhten jaapetji ekonomijen buerkiestimmie Saemiedægkan sedtien Sametinget, sametinget.se  Saemiedigkie lea dïhte byjjesfaamoe mij dåarjoe jïh viehkiem vadta ovmessie gïele jïh kultuvre gyhtjelassi bïjre jïh aaj barkojde dåerede mah tjïeltine öörnieh.

Reerenassen nænnoestimmie reeremedajvi bïjre såevmiengïelese jïh saemiengïelese lea naemhtie ahte Regijovne Västernorrland lea aaj reeremedajve gïelide sjïdteme jïh iktesth ektieraeriem åtna leenen gaajhkide unnebelåhkoeorganisasjovnigujmie. Leenesne gååvnese göökte saemien siebrieh, dïhte mubpie gååvnese Orrestaaresne, mij aaj lea reeremedajve såevmiengïelese jïh saemiengïelese.

Iktedæjja

Sjädtavaellesne Pirjo Linna gååvnese mij nasjonelle unnebelåhkoej iktedæjja lea. Iktedæjjan barkoe lea dovne vuejnedh ihke gaajhkide nasjonelle unnebelåhkoej reaktah, numhtie guktie unnebelåhkoelaakesne tjåådtje, tjïelteste dåerede. Såevmiengïele jïh saemiengïele sjïere vaarjelimmiem utnieh mijjen reeremedajvesne jïh romani chibe, jiddische jïh meängïele vaarjelimmiem maadthvaarjelimmeste utnieh. Datne maahtah Pirjom tjïeltegåetesne gaavnedidh, vïjhtede laptesne jïh dïhte maahta aaj dijjen gåajkoe båetedh jïh bïevnesh laaken bïjre tjïelten reeremisnie vedtedh.

Datne maahtah gaskesadtemem Pirjone daaroengïelesne jïh såevmiengïelesne vaeltedh, 070-180 55 60, e-påaste: pirjo.linna@sundsvall.se

Gaskesebïevnesh Regijovne Västernorrlaanten unnebelåhkoeiktedæjjese Antonia Bergström, telefovne 070-260 12 75, e-påaste: antonia.bergstrom@rvn.se

Laki kansallisista minurieetistä ja minuriteettikielistä suojellee Ruottin kansallisia minuriteettiä.

Se vahvistaa kansa kansallisten minuriteetitten mahollisuuksia ja oikheuksia vaikuttaa ja eistää minuriteettikieliä suomi, saami, meänkieli, jiddish ja romani chip.  Laki, joka perustuu hallituksen minuriteetipoliittisseen stratekhiin tarkottaa velvollisuuksia kunnile ja oikheuksia heile, jokka kuuluva minuriteettiryhmiin.

Uusi laki alko jällata 1 janyaaria 2019 ja se sisältää selvennyksen siihen, mitä tullee esimerkiksi oikheutheen saaja lastenhoitoa förskuulassa eli vanhoittenhuoltoa minuriteettikielilä.

Minuriteettikieliä ei piä sekottaa viehraissiin kiehliin ja niitten inttekrasiojuunitoimenpitheissiin. Mitä tullee kansallissiin minuriteethiin oon semmoset toimenpitheet kieletyt. Kansallisten minuriteetitten kyltyyri oon osa Ruottin kylttyyriperintöä.

Sulla oon aina oikheus käyttää suomea, meänkieltä ja saamea kirjotetussa kontaktissa hallituksen virkamiehen, tiskrimineerinkiluottamusmiehen (DO)oikeuskanslerin (JK) siukkakassan (FK), veroviraston eli työnvälityksen kansa niissä asioissa, joissa sie olet osallinen.

Laki meinaa, ette Sundsvallin kunnan häätyy päänänsä:

  • -tiottaa minuriteettilaista. Kunnalla häätyy ollaa mooli ja ohjetokumentti politiikan aluheele.
  • -antaa vaikutusvaltaa ja neuvotella minuriteetitten etustajitten ja alkuperäkansa saamelaisten kansa
  • -suojella ja eistää kaikitten minuriteetitten kieltä ja kyllttyyriä ja oletikki keskittyä kläphiin.
  • -tarjota palveluja ja viranomhaiskontaktia suomeksi ja saameksi suulississa ja kirjotetuissa

kontakissa

  • -tarjota kläpitten -eli vanhoittenhoitoa, kokohnaans eli enimmältä osin suomeksi ja saameksi

kysynnynän myötä

  • -selvittää mihin vuosittaista valtion tukea oon käytetty ja jättää mooli ja ohjetokumentti pyynnöstä

Saamekäräjille, joka oon seurantaviranomanen.

Sie löyät lissää tietoa http://www.minoritet.se

Hallintoalue

Sundsvall oon ollu suomen kielen hallintoalue 1 februararia 2014 lähtien ja saamen hallintoalue 1 februaaria 2018. Se tarkottaa, ette ihmiset, jokka samastuu kuuluvansa kansallissiin minuriteethiin; ruottinsuomalaissiin eli alkuperäkansa saamelaissiin, niin heilä oon oikheus käyttää suomea eli saamen kieltä heän suullisissa eli kirjallisissa kontaktissa kunnan kansa. Kunnan häätyy tarjota kläpile föörskulapaikka eli muuta petakookista toimintaa kokohnaan eli enimältä osin suomeksi eli saameksi jos vanhempi niin pyytää. Kunnan häätyy kansa tarjota, sille joka pyytää, kokohnaan eli enimältä osin palvelua ja huolenpitoa vanhustenkoila semmoselta, joka ossaa suomea eli saamea.

Sie löyät lissää tietoa sosiaalin kansallisia minuriteetiä koskevalta sivulta https://www.socialstyrelsen.se/om-socialstyrelsen/nationella-minoriteter/

Henkilöilä, jokka puhhuu suomea eli saamea oon oikheus tiethoon ja kylttyyhriin heän omala kielelä. Sen lisäksi heilä oon mahollisuus olla osallisena ja vaikuttaa nevonpion kautta. Kunnan tehtävännä oon erhiin malhiin antaa tukea tässä työssä. Kunta eli alue saapi valtion apua  lisämaksuin siihen mitä tullee ko pistethään laki käytänthöön kunnan toiminassa.

Saamen hallintokielen alue

Sundvallin kunta oon hallintokielen alue saamen kielele. Se tarkottaa sitä, ette alkuperäkansala saamelaisila oon samat oikeuet ko suomen kielisillä kansallisen minuriteetti- ja minuriteettikielen lain mukhaan. Sundsvallissa ja Medelpadissa oon histuurian mukhaan ollu monta saamelaista joukkoa ja lääni kuuluu aluheesseen, jossa oon puhuttu etelänsaamea. Valitettavasti etelänsaami oon kuoleintumassa, koska kielelä oon vähemän ja vähemmän puhujia. Siksi revitalisointityö oon tähellistä. Toisin sanoen ottaa kieli uuesti käythöön niin ette enämpi ihmisiä alkaa sitä puhhuun.  Sundsvalissa oon saamiföreeninki. Västernorrlanningin saamiföreeninki Noehtenaestie  http://www.noerhtenaestie.com/.

Koska Sundsvallin kunnasta tuli hallintokielen alue, niin saamekäräjät, https://www.sametinget.se/  saapii syynätä kunnan jokavuotisen tilinteon. Saamekäräjät oon seurantavirasto, joka antaa tukea ja apua kysymykshiin, jokka koskee saamen kieltä ja kylttyyria. Se seuraa kans kunnissa tapahtuvvaa työtä.

Hallituksen päätös suomen ja saamen kielen hallitoaluheesta meinaa kansa sitä ette Region Västernorrlannista oon tullu hallintokielen alue näile kielile ja ette het pitävät jatkuvvaa neuvonpitoa läänin kaikitten minuriteettijärjestöitten kansa.  Läänissä oon kaksi saamiyhistystä, joista yksi toimii Örnsköldsvikissä, joka oon kansa suomen ja saamen kielen hallintoalue.

Yhthenjärjestäjä

Sundsvallissa se oon Pirjo Linna, joka oon yhtheenjärjestäjä kansallisille minuriteetile. Yhtheenjärjestäjän tehtävännä oon muun muassa kattoa perhään, ette kaikitten kansallisten minuriteetitten oikheuet totteutethaan kunnassa. Suomen ja saamen kielelä oon erityinen suoja meän hallintokielen aluheela ja romailla, jiddishillä ja meänkielelä oon lain perussuoja. Sie saatat kohata Pirjon kunnan talolla viiennessä kerroksessa. Ja hään tullee mielellänsä vierailulle ja tiothaan miten laki pistethään käynthiin kunnan hallinnon sisälä.

Sie saatat ottaa Pirhjoon yhtheyttä suomeksi eli ruottiksi, 070 180 55 60 ja eeposti pirjo.linna@sundsvall.se

Yhteystiot Region Västernorrlannin yhtheyenjärjestähjään Antonia Bergströmhiin oon telefooni 070 260 12 75, eeposti antonia.bergstrom@rvn.se

Isitu pobuter informacija ko http://www.minoritet.se

Administrativno podrucje/förvaltningsområde

O sundsvall tano finsko förvaltningsområde ando 1 februar 2014 hem samisko ando 1 februar 2018. Odova znacini da odola manusa kola smatrinena pes sar nacijalno manjina, svedcka finci ja o same isiljen pravo te koristinen finski ja samiski hem usmeno hem pismeno u kontaktu e komunaja.

I komuna valjani te nudini e cavoren kola o staratelj zahtevini tan  ko obdaniste ja aver negovateljno buti kuri skroz ja delimicno upravinipe ko finski ja samiski. I komuna valjani isto te nudini okoljen kola zahtevinena skroz ja delimicno usluge hem nega so ponudinipe ko staracko nega ando osoblje so djanena finski hem samiski.

Saj te arake pobuter informacija ko Socialstyrelsen – nationella minoriteter

 O manusa so vacerena finski ja samiski isiljen pravo ki informacija hem ki kultura ki pi chib, hem ko avera mogucnostija za te ucetvujinen hem te uticinen putem konsultacije oljencar. E komunako zadatak tano te pruzini podrska ko razna nacinija odola bucace. I opstina ja i regiona dobinena drzavna pare za dodatne troskija te implemerinen o zakon koro ljende.

Samisko förvaltningsområde/administrativno podrucje

 I opstina sundsvall tani förvaltningsområde za samisko chib. Odova znacini da on isiljen ista prava po zakonom sar i nacijonalno manjina hem manjinsko chib finski. Ki Sundsvall hem ko Medelpad istoriski hine nekoliko samiske grupe i ote pripadini jek tan so ote vacerena juznosamiska. Nazalost on nestainena posto i chib oljengir koristinipe sa manje hem manje.

Odoljese but vazno te cerelpe buti za revilizacija chibjakor odnosno te irinen i chib da bi vise djene pocminena te vaceren. I Sundsvall isila jek samisko organizacija so vicinipe, Västernorrlands sameförening – Noerhtenaestie

Od kad i Sundsvall ulji samisko förvaltningskommun/opstina  onda godislji i komuna dela izvestaj za Sametinget.se

Parlamet same tani naknadno telo kova pruzini pomoc ko razna pitanja kad se radi ando chibja hem kultura ando same hem pratini o buca so cerenape ki komuna.

Andi vlada i odluka ando administrativna oblastija za finska hem samiska chibja znacini isto da i regija Västernorrland ulji förvaltningsområde za odola duj chibja hem da valjani stalo te konsultirinipe oljencar. Ko län isi duj samiske organizacije, i dujto tani ko Örnsköldsvik, hem odova grad tano administrativno podrucje za finski hem samiski.

 Samordnare

Ki sundsvall isi jek samordnare za nacijonalne manjine i Pirjo Linna. Olako zadatak tano isto te obezbedini i opstina te postuini o prava sarinenger andi nacionalna manjina ando zakon e manjinengor. O finski hem samiski chibja iziljen posebno zastita posto tane ki administrativno podrucje a o romane, jidis hem o meänkeli tane obuhvatime ando osnovno zastinsko zakon. I Pirjo saj te araken ko Kommunhuset, 5to sprati i oj rado bi resela tumen te obavestini tumen ando prava so obuhvatini o zakon ando opstinska administracija.

Saj te kontaktirinen e Pirjo ko svecki ja finski ko broj 070-180 55 60 hem i e-post: pirjo.linna@sudsvall.se

Za kontakt andi kordinator za manjine regija Västernorrland Antonia Bergström o broj

070-260 12 75, e-post: antonia.bergstrom@rvn.se

Nationella minoriteters rättigheter på romani kalderash – Socialstyrelsen

Nationella minoriteters rättigheter på jiddisch – Socialstyrelsen

Ytterligare information ges av Pirjo Linna, samordnare för nationella minoriteter, pirjo.linna@sundsvall.se, mobil 070-180 55 60.

Mer information om urfolket och nationella minoriteter

Sametinget, sametinget.se

Minoritet, minoritet.se

Utbildningsradions program om nationella minoriteters historia. Lennart Rohdin föreläser, urplay.se

Utbildningsradions film om nationella minoriteter – vilka är de?

Covid-19 information på samiska

Folkhälsomyndighetens information om covid-19 på sydsamiska – hur skyddar man sig

Folkhälsomyndighetens information på nordsamiska om covid-19 – hur skyddar man sig

 

 

 

Kontakt

Pirjo Linna Samordnare för nationella minoriteter

060-19 12 51, 070-180 55 60

Var sidan till hjälp?

  • Om du lämnar personuppgifter här kommer vi att behandla dessa enligt dataskyddsförordningen GDPR. Läs mer på sundsvall.se/personuppgifter. Det du skriver skickas direkt till den som uppdaterar sidan.