Senioriasumisen toimialueen toimintakuvaus

Vanhustentalo on asumismuoto ikäihmisille, jotka tarvitsevat henkilökunnan valvontaa, palvelua ja hoivaa vuorokauden ympäri. Asukkaat saavat yksilöllistä tukea omiin tarpeisiinsa, terveyden- ja sairaanhoidon palvelut mukaan lukien.

Vanhusten asuminen toimialueena käsittää 19 ikäihmisille tarkoitettua asuintaloa. Talot sijaitsevat sekä kaupunkien keskustoissa, että maaseudulla. Osa niistä on suuria (yli 100 asukasta) ja osa pienempiä (noin 20 asukasta).

Toiminnan johto koostuu toiminnanjohtajasta sekä noin 30 yksikönpäälliköstä, jotka yhdessä noin 1000 palkatun hoitotyöntekijän kanssa hoitavat ja hoivaavat yli 1000 asukasta.

Tämän toimintakuvauksen tavoitteena on antaa kokonaisvaltainen kuva toimialueesta Vanhusten asuminen ja siitä, kuinka se toimii. Asiakirjassa viitataan voimassa oleviin suuntalinjoihin ja menettelytapoihin avuksi sille, joka haluaa saada lisää tietoa jostakin osa-alueesta.

Sosiaalipalvelulain 4. luvun 1. pykälässä kuvataan oikeutta asuntoon erityisasumisesta sille, joka tarvitsee asumisessa tarjottavia palveluita. Aputoimenpiteiden kautta jokaiselle yksilölle tulisi taata kohtuullinen elintaso. Tukipalvelut tulisi muotoilla siten, että ne edesauttavat yksilön mahdollisuutta elää itsenäisesti. On tärkeää huomioida, että asunto on yksilön koti vaikka se sijaitseekin erityisasumisessa.

Terveys- ja sairaanhoitolain (HSL) 18. pykälän mukaan kunta vastaa erityisasumisissa terveyden- ja sairaanhoidosta sairaanhoitajan tasolle saakka. Se merkitsee, että laillistetut terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaiset muun muassa vastaavat niiden henkilöiden tunnistamisesta, jotka ovat vaarassa joutua ongelmiin terveytensä kanssa ja jotka tarvitsevat terveys- ja sairaanhoitoalan palveluita.

Vanhustenhuollon arvoperusta (5. luku, SoL)

”Vanhustenhuollon piirissä tehtävän työn on suuntauduttava siihen, että ikäihmiset saavat elää elämänsä arvokkaasti tuntien hyvinvointia."

Tämä merkitsee muun muassa sitä, että vanhustenhuollon henkilökunnan on kunnioitettava jokaisen ihmisen oikeutta yksityiselämään ja ruumiilliseen koskemattomuuteen, itsemääräämiseen, osallisuuteen ja yksilöllisiin sopeutuksiin.

Sosiaalihallituksen yleisistä, sosiaalipalvelun arvoperustaa vanhustenhuollossa (SOSFS 2012:3) koskevista suosituksista käy ilmi, että hoiva- ja hoitopalvelujen tulisi edistää yksilön turvallisuuden ja mielekkyyden tunnetta. Palvelujen tulisi olla hyvälaautisia ja ikäihmiset tulisi ottaa hyvin vastaan. Toiminnassa ikäihmisille tulisi tarjota mahdollisuus olla ja asua itsenäisesti turvallisissa olosuhteissa, eläen aktiivista ja mielekästä elämää yhdessä muiden kanssa.

Toimialueen arvoperusta

Kunnioittava kohtelu ja tasavertaisuus

Henkilökunnan tulee kohdella hoidon ja huolenpidon saajia sekä heidän läheisiään ystävällisesti ja korrektisti sekä kunnioittaen yksilön itsemääräämisoikeutta ja yksityisyyttä.

Hyvä saatavuus

Yksilön sekä hänen läheistensä tulee saada sekä suullista että kirjallista tietoa toiminnasta. On selkeästi ilmoitettava, miten henkilö voi ottaa yhteyttä henkilökuntaan sekä minne voidaan jättää palautetta ja valituksia.

Oikeusturva

Hoiva- ja hoitopalvelujen saajien tulee saada tarpeensa tyydytettyä laadukkaasti, varmasti ja turvallisesti. Dokumentaatio tulee tehdä toteutussuunnitelman ja säännöllisten sairaskertomusmuistiinpanojen muodossa SoL:ään ja HSL:ään.

Osallisuus ja vaikuttaminen

Jokaisella hoiva- ja hoitopalvelujen saajalla tulee olla kaksi yhteyshenkilöä. Yhteyshenkilöiden tulee yhdessä palvelunsaajan kanssa laatia toteutussuunnitelma, josta selviää missä, milloin ja kenen toimesta tukitoimenpiteet tulisi suorittaa.

Lisätietoja arvoperustasta: Arvokas elämä ja hyvinvointi (ruotsiksi)

Vanhusten erityisasuminen

Erityisasumiset on usein jaettu yksikköihin, jotka ovat erikoistuneet somaattisiin vaikeuksiin (fyysiset, iästä tai sairaudesta johtuvat liikkumisesteet) tai muistisairaiden hoitoon. Tarjoamme valvontaa, palvelua ja hoivaa vuorokauden ympäri.

Lyhytaikaishoito

Lyhytaikaishoito on tärkeä palvelumuoto henkilöille, jotka asuvat tavallisessa asunnossa. Lyhytaikaishoito merkitsee lyhytaikaista oleskelua lyhytaikaisyksikössä, tavallisesti 1–2 viikkoa tai erityistapauksissa pitempään. Lyhytaikaishoito voi tulla kysymykseen henkilön yksilöllisiä tarpeita selvitettäessä ja tavallisessa asunnossa asuvien henkilöiden palvelutarpeita arvioidessa. Lyhytaikaishoitoa voidaan myös tarjota henkilöille, jotka ovat liikkuvuuden palauttamisen yhteydessä väliaikaisesti laajempien hoivapalvelujen tarpeessa ennen palaamista tavalliseen asuntoon tai henkilöille, joille on suuren hoivatarpeen vuoksi myönnetty paikka erityisasumisesta mutta joille sitä odottaessa ei arvioida voitavan tarjota tyydyttävää hoivaa tavallisessa asunnossa. Päätöksestä vastaa avuntarpeenkäsittelijä ja sen tulee aina lähteä yksilön omista tarpeista. Lyhytaikaishoitoa koskevalla päätöksellä tulisi aina olla aikaraja.

Jaksottainen hoito

Samassa taloudessa asuvalle, omaisen hoitamalle henkilölle voidaan myöntää oikeus jaksottaiseen hoitoon omaisen kuormituksen helpottamiseksi. Jaksottainen hoito tarkoittaa, että hoitoa tarvitseva henkilö asuu vuorotellen kotona ja kunnan lyhytaikaisasumisessa. Jaksottaista hoitoa myönnetään yleensä 1–2 viikon jaksoissa, mutta myös pidempään yksilöllisen arvioinnin perusteella. Tavoitteena on, että omaishoitaja saa helpotusta ja mahdollisuuden pitää taukoa. Päätöksen tekee avuntarpeenkäsittelijä.

Palvelutalo – turva-asuminen avuntarpeen arvioinnin perusteella

Muita asumismuotoja ovat palvelu- ja turva-asuminen, joita ei kuvata tässä asiakirjassa siksi, koska asumismuoto lasketaan kotipalvelun vahvistamaksi tavalliseksi asumiseksi, joka kuuluu kotipalvelun toimialueeseen.

• Päivittäinen, yksilöllinen hoiva esimerkiksi oman hygieenin hoitamisen, pukeutumisen, kommunikoinnin, siirtymisen ja ruokailun yhteydessä.
  
• Hoitosuunnitelmaan perustuva terveyden- ja sairaanhoito sekä laillistetun henkilökunnan delegoimat työtehtävät.
• Tarjous ja mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin joko yksittäisesti tai ryhmässä.
• Tukea yhteyksissä omaisiin.

Henkilökunnan tulee auttaa ja tukea palvelun saajaa asioissa, jotka ovat hänelle vaikeita ja antaa hänen selviytyä itse siitä, mihin hän pystyy ja minkä hän haluaa tehdä itse.

Kaikkien palvelujen tulisi perustua toteutus- ja hoitosuunnitelmaan.

Lisätiedot osiossa Menettelytavat – palvelumääritelmät

Hakemus ja päätös

Paikkaa vanhusten asumisesta haetaan kunnan viranomaiskonttorilta. Selvityksen jälkeen hakija saa joko myönteisen (ja) tai kielteisen (nej) vastauksen hakemukseensa.

Jos vastaus on myönteinen, tarjoaa asumiskoordinaattori hakijalle vapaata paikkaa asumisesta.

Kun hakija on hyväksynyt tarjouksen paikasta vanhusten asumisessa, lähetetään päätös toimintajärjestelmän kautta ajankohtaisen asumisen yksikönpäällikölle toteutettavaksi.

Toteutus

Yksikönpäällikkö tekee toimintajärjestelmään toimeenpanon, nimittää yhteyshenkilön ja alkaa suunnitella muuttoa yhdessä hakijan edustajan, yhteyshenkilön sekä laillistetun henkilökunnan kanssa.

Lisätiedot:
Vanhusten asumisen prosessi
Erityisasumiseen, vanhusten asumiseen ja palvelutaloon muuttaminen
Esite "Välkommen till Äldreboende"
Rastilista- ”Välkommen till Äldreboende xx”,

Vanhusten asumisessa työntekijöillä on useita eri tehtävärooleja. Päävastuu toiminnasta on yksikönpäälliköllä ja päivittäisestä hoivasta ja palveluista vastaa hoivahenkilökunta, eli erikoislähihoitajat, lähihoitajat ja hoitoapulaiset.

Laillistettu henkilökunta, kuten sairaanhoitajat, toimintaterapeutit ja lääkintävoimistelijat ovat vastuussa lääkinnällisestä hoidosta, josta osan terveys- ja sairaanhoitopalveluista hoitaa työtehtäviin delegoitu hoivahenkilökunta. Asumisissa vierailee säännöllisesti lääkäri.

Asumismuotojen henkilöstöresurssit perustusvat avainlukemiin 0,65–0,68 asumispaikka kohden yöhenkilökunta mukaan lukematta. Henkilöstömäärän tavoite tarkistetaan tarpeen vaatiessa työjärjestelmän mukaan ja jokainen asumisyksikkö käyttää henkilöstöresurssinsa vuoden kuluessa.

Johto

Toiminnasta vastaavien yksikönpäälliköiden määrä voi vaihdella yhdestä useampaan asumisen koon mukaan. Lisäksi on olemassa toimintapäällikkö, jolla on kokonaisvastuu koko toimialueesta. Toiminnalla on käytössään useita tukitoimintoja, joiden tehtävänä on muun muassa laadun varmistaminen ja seuranta sekä asiantunteva neuvominen henkilöstö- ja talousasioissa. Yksikönpäälliköt, toimintapäällikkö ja tukitoiminnot toimivat yhdessä luodakseen asukkaille ja henkilökunnalle hyvän ja turvallisen toimintaympäristön.

Vanhusten asumista toimialana tukee organisaatio, jossa toimii asiamiehiä ja ohjaajia. Asiamiehet ja ohjaahat kuuluvat hoivahenkilökuntaan ja he ovat ottaneet tehtäväkseen vastata määrätystä toiminta-alueesta. Asiamiehen ja ohjaajan rooliin kuuluu tiedottaminen työtovereille, työtovereiden ohjaaminen sekä kehityksen vieminen eteenpäin työpaikalla omassa tehtäväpiirissään.

Jokaiselle asiamiehelle ja ohjaajalle on olemassa tehtäväkuvaus, joka kuvaa tehtäväroolin sisältöä ja joka allekirjoittetaan tehtävän vastaanottamisen yhteydessä. Useimmille asiamies- ja ohjaajarooleille on lisäksi olemassa koordinointitoiminto, joka jakaa yhdelle henkilölle kokonaisvastuun suunnitella, koordinoida ja jatkuvasti kouluttaa muita asiamiehiä tehtävissään koko toimialalla.

Jokaisella palvelunsaajalla tulee olla kaksi yhteyshenkilöä. Yhteyshenkilön tärkein tehtävä on toimia linkkinä palvelunsaajan, työntekijöiden, omaisten ja yhteiskunnan välillä. Palvelunsaajan tulisi voida tuntea, että hoiva rakentuu henkilökohtaiseen hoivaamiseen sekä tietää, minne palvelunsaaja itse tai hänen omaisensa voivat kääntyä saadakseen vastauksia kysymyksiinsä.

Yhteyshenkilön tulee myötävaikuttaa siihen, että palvelunsaajaa ympäröivä tuki muotoillaan ja sopeutetaan yhdessä palvelunsaajan kanssa tämän tarpeisiin ja toivomuksiin nähden. Tavoitteena on vahvistaa palvelunsaajan valmiuksia ja itsenäisyyttä.

Lisätiedot:
Tehtäväkuvaus - yhteyshenkilön vastuut

Aktiviteettien ja mielekkään tekemisen tarjoaminen yhdessä muiden ihmisten kanssa on myös tärkeä osa viihtyisien elämänehtojen varmistamista.

Asumisen tulee järjestää arkipäivinä vähintään kaksi organisoitua ja yhteistä aktiviteettia per päivä ja viikonloppuina vähintään yksi organisoitu aktiviteetti per päivä.

Yhteiset aktiviteetit aikataulutetaan ja tulevista aktiviteeteista ilmoitetaan esimerkiksi ohjelmataululla tai jalkakäytävälle pystytettävällä A-kyltillä.

Palvelunsaajien on halutessaan saatava apua päästä hetkeksi ulos ainakin kaksi kertaa viikossa. Halutessaan palvelunsaajille tulee tarjota mahdollisuus osallistua keittiö- ja kattamisaskareihin.

Jokaisessa asumisessa on aktiviteettikansio, johon on kerätty erilaisia aktiviteetti-ideoita.

Toiminnassa on koordinoivia aktiviteettiohjaajia ja jokaisessa asumisessa on yksi tai useampia aktiviteettiohjaajia – asiamiesrooli.

Lisätiedot:
Aktiviteettisuunnitelma
Tehtäväkuvaus – vanhusten asumisen aktiviteettiohjaaja

Kaksi kertaa vuodessa asuminen kutsuu palvelunsaajansa, sidosryhmänsä organisaatiot, kirkon, asiamiehet, aterioinnin edustajat sekä kiinteistönomistajat neuvonpitoon keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä.

Asuminen kutsuu kaksi kertaa vuodessa omaiset/edustajat omaiskokoukseen tiedottaakseen, antaakseen ja saadakseen palautetta sekä luodakseen hyviä suhteita omaisiin.

Lisätiedot: Asukkaiden ja omaisten neuvonpitojen suuntalinjat.

Asuminen voi myös ottaa vastaan apua vapaaehtoisilta tai viihdettä toimialueen yhteistyöpiiriin kuuluvilta sidosryhmäorganisaatioilta. Koordinoiva aktiviteettiohjaaja koordinoi vapaaehtoisia ja sidosryhmäorganisaatioita, joiden kanssa asumisella on sopimus.

Ateriat ovat tärkeä osa hoiva- ja hoitotoimintaa. Niiden kautta varmistetaan, että palvelunsaaja saa tarpeeksi energiaa ja ravintoa säilyttääkseen terveytensä ja toimintakykynsä, ehkäistään sairastumista, kaatumisonnettomuuksia, painehaavoja ja masentuneisuutta ja huolehditaan, että lääkinnällinen hoito saa parhaan mahdollisen vaikutuksen.

Jokaisessa asumisessa on yksi tai useampia ruokailulähettiläitä – asiamiesrooli.

Lisätiedot:
Ateriakonsepti liitteineen
Tehtäväkuvaus – vanhusten asumisen ruokailulähettiläs

Sosiaalipalvelulaki vaatii, että päätösten toteuttaminen dokumentoidaan.

Jokaisella työpaikalla on oltava paikallinen dokumentaation toimintasuunnitelma, josta vastaavat yksikönpäällikkö sekä dokumentaatio-ohjaaja – asiamiesrooli.

Kun uusi palvelunsaaja muuttaa taloon, laatii palvelunsaajalle osoitettu yhteyshenkilö yhdessä palvelunsaajan ja palvelunsaajan halutessa myös tämän edustajan kanssa elämänkertomuksen, joka toimii toteutussuunnitelman perustana. Toteutussuunnitelmasta tulee selvitä, mitä palveluja tarvitaan, milloin ne hoidetaan sekä kuka ne suorittaa. Lisäksi suunnitelmasta tulee käydä ilmi, millä tavoin palvelunsaaja on osallistunut suunnitelman laadintaan. Toteutussuunnitelmaa seurataan ja päivitetään muutosten yhteydessä tai vähintään kahdesti vuodessa.

Sen jälkeen hoivahenkilökunta dokumentoi jatkuvalla periaatteella sairaskertomukseen kaikki tärkeät tapahtumat ja asiat, jotka poikkeavat positiivisesti tai negatiivisesti toteutussuunnitelmasta.

Koordinoiva dokumentaatiokehittäjä vastaa sosiaalisen dokumentoinnin koulutuksista sekä dokumentoinnin suuntalinjojen noudattamisen tarkastamisesta.

Hoitosuunnitelmassa kuvataan tämän lisäksi, mitä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja palvelunsaaja tarvitsee. Tärkeät terveystilaa koskevat asiat dokumentoidaan HSL-muistiinpanoina.

Lisätiedot:
Sosiaalisen dokumentaation suuntalinjat
Dokumentaatio-ohjaajan tehtäväkuvaus
Raportointiohje HSL (henkilöstönetti)

Kuntouttava suhtautumistapa

Kuntouttava suhtautumistapa merkitsee, että henkilökunnan on oltava mukana tukena päivittäisessä hoivassa ja aktiviteeteissa ja kannustaa ikäihmistä olemaan arkiaskareissaan mahdollisimman aktiivinen. Liian kattava apu saattaa johtaa siihen, että ikäihminen menettää kykyjään ja valmiuksiaan.

Henkilökeskeinen hoito ja hoiva

Henkilökeskeinen hoito ja hoiva merkitsee, että henkilökunta lähtee palvelunsaajan tarpeista ja keskittyy tämän hyvinvointiin. Tärkeä on ihminen, ei diagnoosi. Tavoitteena on palvelunsaajan osalta mielekkyyden tunne. Koska ihmiset ovat erilaisia, tulee toimenpiteet sopeuttaa ja suorittaa jokaisen henkilön tilanteen ja tarpeiden mukaan.

Arkikuntoutus

Arkikuntoutuksen ideana on huomioida palvelunsaajan resurssit ja mahdollisuudet olla aktiivinen arkioloissaan.

Tähtimerkki

Tähtimerkki (Stjärnmärkt) on koulutuspaketti, jonka kaikki muistisairaiden osaston työntekijät käyvät läpi säännöllisesti. Menetelmä on Ruotsin muistisairauskeskuksen laatima ja perustuu neljään koulutusaskeleeseen. Tavoitteena on lisätä henkilökunnan tietoisuutta ja antaa heille työkalut kehittää henkilökeskeistä työtä työpaikalla, keskittyen kohtelua koskeviin asioihin.

Palkattuja menetelmäkehittäjiä on tällä hetkellä neljä. He ovat koulutettuja tähtimerkkiohjaajia, joiden tehtävänä on kouluttaa kaikkia muistisairausosastojen työntekijöitä.

Toiminnan pitkäjänteinen tavoite on, että jokaisella muistisairausosastolla olisi oma, muistisairauksiin erikoistunut lähihoitaja.

KASAM - yhteenkuuluvuuden tunne

Henkilökunta yrittää työssään luoda:

Ymmärrystä

Palvelunsaajan tulisi kokea ymmärtävänsä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Toiminnan tulisi siis olla johdonmukaista, järjestelmällistä ja ennakoitavaa eikä sekavaa, kaoottista ja sattumanvaraista.

Hallittavuutta

Palvelunsaajan tulisi omata tarvittavat varat selvitä jokapäiväisessä elämässään kohtaamistaan vaatimuksista eikä kokea joutuvansa olosuhteiden uhriksi.

Mielekkyyttä

Palvelunsaajan tulisi kokea mielekkyyttä elämässään ja tuntea halukkuutta laittaa energiaa osallistumiseen.

Tutustuttamismenettelyn laadukkuuden varmistamisen vuoksi toimialueella on olemassa yhteinen tutustuttamisen rastilista uuden yksikönpäällikön ja uuden hoitotyöntekijän esittelemiseksi. Hallinnolla on lisäksi koko hallinnon kattava kompetenssialusta tutustuttamisen jälkeistä jatkokoulutusta varten. Toimialueella on osaamisen varmistamiseksi oma suunnitelma, joka on osa hallinnon suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Työnjohtajan tutustuttamisen rastilista, vanhusten huolto
Sisäänkoulutuksen rastilista, erityisasumisen lomake
Työnjohtajan rastilista, lomake

Kaikilla työntekijöillä on salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Sosiaalipalvelun piiriin kuuluva vaitiolovelvollisuus suojelee palvelunsaajan henkilökohtaisia tietoja paljastumiselta niin kauan kuin ei ole aivan selvää, ettei tietojen paljastuminen aiheuta palvelunsaajalle tai hänen omaiselleen haittaa. Kaikki työntekijät allekirjoittavat salassapitotodistuksen palkkaamisen yhteydessä.

Vanhusten asumisessa on olemassa useita eri kokoontumismuotoja, joilla on valmiit agendat.

• APT-työpaikkakokouksissa keskustellaan toiminnan läheisistä kysymyksistä pyrkien tekemään päivittäisestä työstä niin sujuvaa, kuin mahdollista. Myös työympäristöasiat kuuluvat tähän aihepiiriin.
• Tiimi ja hoivakokouksissa seurataan palvelunsaajan tarpeita ja eri ammattiryhmien edustajat ja asiamiehet välittävät tietoa toisilleen.
  
• Hoidon suunnittelu eli SIP, jossa keskustellaan yksilön tarpeista saada tukea eri tahoilta.
• Suunnittelupäivä
• Muut, tarveperusteiset kokoukset
  

Monitoimiset ammattitiimit

Henkilökunta työskentelee monitoimisesti ammattitiimeissä palvelunsaajan ympärillä. Tiimi koostuu yksikönpäälliköstä, hoivahenkilökunnasta sekä laillistetusta henkilökunnasta. Tiimiin kuuluvat myös avuntarpeenkäsittelijä ja asumisesta vastaava lääkäri, jotka kutsutaan tarvittaessa mukaan.

Monitoimisen ammattitiimin yhteinen tavoite on tarjota palvelunsaajalle parasta mahdollista hoitoa ja hoivaa.

Monitoimisen työskentelytavan tavoitteet

• palvelunsaajan kokonaisvaltainen oikeuttaminen oikeisiin palveluihin
  
• monitoiminen, tehtävälähtöinen oppiminen liittyen palvelunsaajan tarpeisiin
  
• valtakunnallisten laaturekisterien*, BPSD:n, Senior Alertin ja Palliatiivisen rekisterin systemaattinen käyttö, rekisteröinti ja seuranta jokaisen yksilön osalta yhteistyössä. Muistisairausosastoilla tiedot rekisteröidään lisäksi SveDemiin.
  

*)
BPSD = muistisairauden aiheuttamat käyttäytymis- ja mielenterveysoireet (beteendemässiga och psykiska symtom vid demenssjukdom)
Senior Alert = järjestelmä, jota käytetään ehkäisyyn viidellä eri riskialueella; kaatuminen, painehaavat, aliravitsemus, suun terveysongelmat ja virtsarakon toimintahäiriöt
Palliatiivinen rekisteri = hyvä hoito elämän loppuvaiheessa
SveDem = nettiperusteinen laaturekisteri, jonka tavoitteena on parantaa muistisairaiden hoitoa Ruotsissa.

Lisätiedot:
Monitoimisten ammattitiimien menettelytavat

Asumisessa toimii yksikönpäällikön ja hoivahenkilökunnan lisäksi myös sairaanhoitaja, lääkintävoimistelija ja toimintaterapeutteja. He vastaavat lääkinnällisestä hoidosta. Osa sairaanhoitopalveluista, kuten esimerkiksi lääkkeiden jakaminen, voidaan myös delegoida hoivahenkilökunnalle.

Kaikki terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin liittyvät käytännöt löytyvät kunnan henkilöstöverkkosivuilta.

• HOS Personalwebb, Sundsvallin kunta

Palvelunsaaja maksaa vuokraisännälle kuukausivuokraa sekä kunnalle hoito- ja hoivamaksun. Myös aterioista peritään maksu. Henkilökohtaiset hygienia-artikkelit eivät sisälly hintaan. Vuokra lasketaan siitä päivästä lähtien, jolloin palvelunsaaja on hyväksynyt hänelle tarjotun asunnon ja hoito- ja hoivamaksu peritään siitä päivästä lähtien, jolloin palvelunsaaja muuttaa asumiseen. Palvelunsaaja itse tai hänen edustajansa vastaa palvelunsaajan taloudesta.

Lisätiedot: Asukkaiden käsikassaa koskevat käytännöt vanhusten asumisissa.

Saattaminen ja henkilökohtaiset ostokset

Palvelunsaajan saattaminen lääkärikäynnille ja ostoksille, esimerkiksi henkilökohtaisten hygienia-tuotteiden ja vaatteiden hankkimiseksi, jää ensi sijassa palvelunsaajan edustajan tehtäväksi. Ellei sitä mahdollisuutta ole, tulee henkilökunnan tarjota tukea.

Toiminnassa käytettävän laatujärjestelmän tulee täyttää Sosiaalihallituksen määräämät ja yleisissä ohjeistuksessa kuvatut laadunhallintaa koskevat vaatimukset Sosiaalipalvelulakia noudattaen.

Mikä määrää vanhustenhoivan laadun?

Laadukkaat hoito- ja hoivapalvelut lähtevät aina palvelunsaajan henkilökohtaisista tarpeista ja edellytyksistä. Kaiken toiminnan tulisi olla osaamiseen perustuvaa, yksilölle sopeutettua, turvallista, käytettävissä olevaa ja tasavertaista.

Toiminnan suunnittelussa käytetään kunnan yhteistä, digitaalista toimintajärjestelmää. Järjestelmä käsittää kunnan, hallinnon, toimialueen ja yksikön:

• Tavoitteet
• Indikaattorit
• Aktiviteetit
• Seurannan kausi- ja vuosiraporttien muodossa

sekä

• Prosessit
• Omavalvonta
• Laaturaportit

Tiedot helpottavat suunnittelua ja seurantaa kaikilla tasoilla.

Hyvälaatuisessa asumisessa on lisäksi tarpeen mukainen miehitys ja sen henkilökunnalla on jokaisen työtehtävän suorittamiseen tarvittava koulutus ja kokemus. Pätevät ja osaavat työnjohtajat vastaavat siitä, että toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, määräyksiä, suuntalinjoja ja käytäntöjä sekä huomioidaan poliittiset tavoitteitteet.

Toiminta osallistuu vuosittain Sosiaalihallituksen valtakunnallisiin yksikkö- ja palvelunsaajatutkimuksiin. Tulokset mahdollistavat vertailun edellisvuosiin, muihin yksikköihin, kuntiin ja valtakuntaan kokonaisuudessaan. Tuloksesta annetaan palautetta sekä toiminnan itsensä, että yksikköjen tasolla ja sitä käytetään parantamistyössä.

Riskit, virheet ja puutteet

Kaikilla sosiaalipalvelun työntekijöillä on lainmukainen velvollisuus raportoida toiminnassa ilmenevät virheet ja puutteet, jotta viat voitaisiin oikaista ja niiden toistuminen ehkäistä. Siksi raportoimme aina:

• Poikkeukset
• Rikkomukset Lex Sarah ja Lex Maria -käytäntöjen mukaan
• Läheltä piti -tilanteet ja työvammat

Raportointiin voidaan käyttää sekä digitaalisia järjestelmiä, että paperilomakkeita.

Lisätiedot:
Poikkeusten käsittelyn käytännöt sosiaalipalvelulain (SoL) ja joidenkin liikkumisesteisten tukea ja palveluja koskevan lain (LSS) mukaan
Lex Sarah -rutiinit (SoL)
Lex Maria -henkilöstöverkko (HSL)

Valitukset ja palaute

Toiminnalle on tärkeää saada asukkailta ja omaisilta/läheisiltä palautetta voidakseen jatkuvasti kehittyä ja parantaa palveluaan.

Sundsvall.se -sivustolla toimivassa sähköisessä palvelussa voit jättää hoito- ja hoiva-alan toimijoille valituksia ja palautetta.

Toteutettavaksi hyväksyttyjen toimenpiteiden tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen. Mitään ei saa tehdä vasten palvelunsaajan tahtoa. Toiminnassa tulee kunnoittaa palvelunsaajan oikeutta itsemääräämiseen ja loukkaamattomuuteen ja palvelut tulee muovata henkilökohtaisten tarpeiden ja edellytysten mukaisiksi.

Toteutussuunnitelmat ovat tärkeä työkalu palvelunsaajan itsemääräämisen ja loukkaamattomuuden vahvistamiseen. Vapaudenriistolla tarkoitetaan kaikkia tilanteita, joissa henkilö on kyvytön siirtymään ulos huoneesta tai pois muusta, tiukasti rajatusta tilasta.

Turvatoimenpiteen tavoitteena on henkilön suojeleminen, tukeminen, auttaminen tai aktivoiminen. Ennen turvatoimenpiteen mahdollista suorittamista monitoimisen ammattitiimin tulee arvioida tilanne ja palvelunsaajalta tulee hakea suostumusta.

Lisätiedot:
Suuntalinja - Hoito- ja hoivatoiminnan turvatoimenpiteet
Turvatoimenpidekäytännöt

Myös ikäihmiselle suhteet ja omaiset ovat tärkeitä. Omaiset edustavat sääntömääräisesti jatkumoa ja turvaa tavalla, johon henkilökunta harvoin pystyy.

Omaiset ovat olleet ikäihmiselle läheisiä suuren osan hänen elämäänsä ja he tuntevat hänen taustansa. Siksi on tärkeää, että henkilökunta on hyvissä väleissä omaisten/edustajien kanssa ja tukee palvelunsaajaa pitämään yhteyttä heidän kanssaan.

Jokaisella asukkaalla on oma Instagramtili, jolla tiedotetaan asumisen eri aktiviteeteista ja tapahtumista niin, että omaiset ja edustajat voivat seurata niitä.

Toiminnassa kehitetään jatkuvasti menetelmiä ja työskentelymalleja digitaalisten palvelujen avatessa uusia mahdollisuuksia. Tavoittena on yksinkertaistaa toimintaa, hyödyntää henkilöstöresursseja parhaimmalla tavalla sekä edistää palvelunsaajien itsenäisyyttä.

Esimerkkejä hoito- ja hoivatoiminnassa sekä vanhustenasumisissa käytettävistä digitaalisista tukitoiminnoista ovat turvahälyttimet ja kaatumissensorit.

Arvokas elämä

Laadukkaat palvelut

Sosiaalipalvelulain 3. luvun 3. pykälässä lukee:

• että sosiaalipalvelun tajoamien palvelujen on oltava ladukkaita,
• että henkilökunnalla on oltava koulutus ja kokemusta ja
• että toiminnan laadun kehitys- ja varmistustyötä tulee tehdä järjestelmällisesti ja jatkuvasti.

Yksityisyys ja loukkaamattomuus

Sosiaalipalvelulain 1. luvun 1. pykälän kolmannen kappaleen mukaan toiminnan tulee perustua ihmisten itsemääräämisoikeuden ja loukkaamattomuuden kunnioittamiseen.

• Henkilökunta huolehtii siitä, että ikäihminen saa elää oman persoonallisuutensa ja identiteettinsä mukaisesti.
  
• Henkilökunta huomioi, että ikäihmisen asunto on hänen kotinsa.
  
• Henkilökunnan tapa työskennella varmistaa, että ikäihminen itse saa päättää ruumiillisesta hoivasta, esimerkiksi pukeutumisen ja WC-käynnin yhteydessä.
  
• Henkilökunta käyttäytyy tahdikkaasti hoivatilanteissa.
  

Itsemäärääminen, osallisuus ja henkilökohtaiset sopeutukset

Sosiaalipalvelulain 1. luvun 1. pykälässä, 3. luvun 5. pykälässä ja 5. luvun 5. pykälässä kuvataan itsemääräämistä ja osallisuutta.

• Henkilökunta tukee ikäihmistä pysymään riippumattomana, esimerkiksi toimimalla toimintakykyä edistävästi ja kuntouttavasti.
  
• Henkilökunnan työskentelymenetelmien kautta varmistetaan ikäihmisen mahdollisuus vaikuttaa sekä avuntarpeita koskeviin päätöksiin, että palvelujen toteuttamiseen.
  
• Henkilökunnan työskentelymenetelmien kautta varmistetaan, että apu- ja tukitoimenpiteet sopeutetaan ikäihmisen tarpeiden, edellytysten ja toivomusten mukaan.
  
• Henkilökunnan suhtautumistapa kannustaa ikäihmistä esittämään mielipiteitään ja toivomuksiaan.
  
• Kommunisointi ikäihmisen kanssa sopeutetaan tämän edellytysten ja tarpeiden mukaan.
  
• Asioista keskustellaan kielellä, jota ikäihminen ymmärtää ja erityistä huomiota kiinnitetään ikäihmisen tarpeeseen saada ilmaista itseään äidinkielellään.
  
• Henkilökunta toimii yhteistyössä omaisten kanssa ikäihmisen niin halutessa.
  

Hyvä kohtelu

• Henkilökunta om herkkäkuuloinen ja empaattinen ollessaan ikäihmisen kanssa tekemisissä.
  
• Toiminta organisoidaan siten, että henkilökunnalle jää tarpeeksi aikaa kuunnella ja keskustella ikäihmisen kanssa.
  
• Henkilökunta huomioi, että ikäihminen on riippuvuussuhteessa heihin nähden ja pyrkii kohtelemaan ikäihmistä tavalla, jonka tämä kokee kunnioittavaksi.
  

Hyvinvointi

Turvallisuuden tunne

Sosiaalipalvelulain 5. luvun 4. pykälän toisessa kappaleessa lukee, että sosiaalilautakunnan tulisi edistää ikäihmisen mahdollisuutta elää ja asua itsenäisesti ja turvallisesti.

• Henkilökunta työskentelee tavalla, joka tuo luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.
  
• Henkilökunta pyrkii varmistamaan, että palvelut toteutetaan ajalla ja tavalla, joista henkilökunta ja ikäihminen ovat sopineet.
  
• Henkilökunta tiedottaa ikäihmiselle tulevista muutoksista, esimerkiksi siitä milloin ja miten palvelu aiotaan toteuttaa.
  
• Henkilökunta toimii tavalla, joka varmistaa palvelujen jatkuvuuden, esimerkiksi huomioimalla ikäihmisen toivomukset siitä, kenen toistuvasti tulisi auttaa ikäihmistä henkilökohtaisessa huolenpidossa.
  
• Henkilökunta huomioi, mitkä asiat tuottavat ikäihmiselle huolta tai epävarmuutta ja sopivat hänen kanssaan rauhoittavista ja turvallisuutta tuovista toimenpiteistä.
  
• Henkilökunnan työskentelymenetelmien kautta varmistetaan, että annettavat palvelut ovat helposti saatavissa ja että ikäihmisen on helppo päästä yhteyteen hankilökunnan vastuuhenkilöiden kanssa.
  

Mielekäs elämä

Sosiaalipalvelulain 5. luvun 4. pykälän toisessa kappaleessa lukee, että sosiaalilautakunnan tulisi edistää ikäihmisen mahdollisuutta elää aktiivista ja mielekästä elämää yhdessä muiden kanssa.

• Henkilökunta huomioi ikäihmisen tarpeet koskien palvelujen sosiaalista sisältöä.
  
• Henkilökunta luo ikäihmiselle edellytykset kokea mielekkyyttä elämässään, esimerkiksi mahdollistamalla osallistumisen ruumiillisiin aktiviteetteihin tai elämisen kulttuurinsa, elämänkatsomuksensa ja uskontonsa mukaisesti.
  
• Henkilökunta myötävaikuttaa ikäihmisen itsetunnon vahvistamiseen sekä omiin kykyihinsä uskomisen lisäämiseen.