Skönsmo-malli

Skönsmo-mallia käytetään Sundsvallin hoito- ja hoivatoiminnossa tavoitteena löytää uusia työmuotoja, jotka ovat tärkeimpiä palvelunkäyttäjän kannalta katsoen.

Työ Skönsmo-mallin mukaan on ollut käynnissä jo vuodesta 2010, jolloin yhteistyö kunnallisen kotipalvelun kanssa alkoi. Työmalli on on johtanut parempaan työn laatuun (palvelun saajat), työntekijöiden työympäristön parantumiseen ja positiivisiin taloudellisiin vaikutuksiin. Kunnanvaltuuston päätösen mukaan vuonna 2020 voimaan tullut uusi hoito- ja hoivatoiminto tulee noudattamaan Skönsmo-mallin periaatteita.

Seuraava askel tulee olemaan, että kaikki toiminnot tulevat osallisiksi työtapaan ja tekevät tiimipohjaisesti ja ammattialoittain työtä kaupungin eri alueilla. Ammattialoittain muodostuneisiin tiimeihin kuuluu eri koulutusalojen edustajia, jotka voivat tyydyttää käyttäjän kaikkia tarpeita. Näistä mainittakoon esimerkiksi alihoitaja, sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja sairasvoimistelija, työterapeutti, avuntarpeenkäsittelijä ja esimies.

Katso filmistä mitä Skönsmo-malli käsittelee. Ruotsinkielinen selostus.

 

Näin työtapa sai nimensä

Skönsmo-malli kehitettiin ja kokeiltiin ensin Skönsmonin kaupunginosan kotipalvelussa, mikä tuli aivan uudeksi sosiaalitoimen toimintatavaksi. Malli sai sieltä nimekseen Skönsmo-malli, joka on nykyään suojattu nimi. Skönsmo-malli on sosiaalitoiminnon työn prosessi ja tulos Vanguardmetoden mukaisesti ja nimeä tullaan käyttämään tulevaisuuden muutostöissä.

Miten kaikki alkoi

Jälkitutkimukset, joita tehtiin aikaisempien uudistustöiden jälkeen osoitti, että teimme parempaa työtä. Toisin sanoen työn laatu parani esimerkiksi missä järjestyksessä työtehtävät suoritettiin ja kuka sen suoritti ilman että se vaikutti itse työn sisältöön. Kävi myös hyvin selväksi, että senaikainen ohjaus ja johto ei antanut oikeaa tukea toiminnon paremmaksi kehittymiseen ja käyttäjän kannalta oikeiden asioiden tekemiseen.

Tuloksena siitä vaihdoimme näkökulmaa siitä että yrittää standardisoida ja ohjata pois sitä variaatiota joka oli toiminnassamme kohti työtapaa, joka otti huomioon nämä variaatiot johtuen siitä, että teemme työtä ihmisten parissa. Tämä tehtiin Vanguard-metodia soveltaen.

Aloitimme pilottityön vuonna 2012 Skönsmonin kotipalvelualueella. Työ suoritettiin noin viiden kuukauden aikana ja siitä saatiin oppia paljon. “Vanha” järjestelmä oli yksityiskohtaisesti ohjattua, hajanaista ja rakentui paljolti standardimalleihin. Kaikki tämä antoi huonoja edellytyksiä työntekijöiden antamaan palveluun, joka koettiin avuntarpeen saajan kannalta tärkeäksi. Työtapa otettiin käyttöön koko kotipalvelun laajuudessa syksyllä 2012 ja sitä seurattiin tarkkaan vuonna 2013 laadun, työympäristön ja kustannusten osalta. Kun kaikki mitattavat tulokset paranivat ja kehitys oli ajan kanssa vakiintunut otettiin työtapa käyttöön lopuilla kotipalvelun 17 alueella vuosina 2014-2016.

Metodi

Vanguardmetodi auttaa ymmärtämään miten yhden organisaation yksittäiset osat vaikuttavat toisiinsa niin, että voidaan yhdessä saavuttaa järjestelmän käyttötarkoitus eli miksi se on otettu käyttöön esimerkiksi sosiaalitoimen alueella. Metodi on tarkoitettu auttamaan johtoa ymmärtämään ja muuttamaan organisaatioitaan kuten järjestelmää. Perusajatuksena on, että muutoksen pitää perustua tietoon. Työ tehdään vähin erin ja johto on aina edelläkävijä. Seuraava askel on antaa työntekijöille tehtäväksi tehdä muutosehdotuksia, jotka voisivat parantaa avun saajille annettavaa palvelua suhteessa toiminnon pyrkimyksiin. Näin tulevat avun saajat osallisiksi kehitystyötä, mikä on edellytyksenä heidän kannaltaan tärkeiden asioiden parantamiseksi.

Seuraava askel

Hoito- ja hoivatoiminnon muutostyön seuraava askel on kehittää Skönsmo-mallia edelleen ammattialojen tiimien avulla eri kunnan osissa, jokaisen avunsaajan ympärille. Meillä on kaksi pilottialuetta, Njurunda, kunnanosa Sundsvallin eteläpuolella, jossa testaamme ammattialatiimejä kotiavun ja hoiva-asumisen alueilla. Toinen alue on Granloholm, lähellä keskustaa ja siellä testaamme ammattialatiimiä hoiva-asumisessa. Näihin ammattialatiimeihin kuuluu alihoitajia, hoitoapulaisia, työterapeutteja, sairasvoimistelijoita, fysioterapeutteja, avuntarpeenkäsittelijöitä, sairaanhoitajia ja yksikönjohtajia. Kehitystyö etenee päivittäisessä työssä ja kaikki ammattialat tukevat toisiian. Kehitystyö on vielä testaustasolla mutta hyvillä tuloksilla. Toiminnan ytimenä avunsaajan kannalta on saada oikeaa apua niin nopeasti kuin mahdollista ja se on osoittatutunut olevan yksinkertaisempaa kun kaikki ammattialojen edustajat ovat lähellä toisiaan ja heillä on yhteinen työtapa.

Jatkossa tullaan ottamaa ensi askel Skönsmo-mallia käyttäen toiminnossa, joka antaa tukea ja hoivaa toimintaesteisille. Johtoryhmä on kuten tavallista ensimmäisenä ja tekee oman osuutensa työstä hankkimalla lisätietoja voimassaolevasta järjestelmästä. Tämän jälkeen tulee tehtäväksi kääntyä työntekijöiden ja heidän esimiehensä puoleen työtavan kehittämiseksi ja joka antaa paremmat edellytykset tyydyttää käyttäjien nominaaliarvot, toisin sanoen yksilölliset tarpeet ja tarpeiden tärkeysjärjestys.

Mitä muutos pitää sisällään koskien johtoa ja ohjausta?

Skönsmo-mallin mukaan tehtävä työ tarkoittaa että koko organisaatio tekee matkan käyttäjäperspektiivistä käyttäjän perspektiiviin ja että lähdetään tämän hetkisestä tilanteesta uuteen tilanteeseen.

Luottamusdelegaatio kuvaa sitä näin valtion tekemässä selvitystyössä i SOU (Statens offentliga utredningar) 2018:38

Luottamukseen perustuva ohjaus Sundsvallissa (ei käännetty suomeksi)

”Det finns också andra kommunala exempel på hur man på olika sätt lämnat mer utrymme för exempelvis omsorgspersonal att utöva sin kompetens i brukarperspektiv. Det specifika med det förändringsarbete som pågår i Sundsvall är att det kräver en förändring av de organisatoriska förutsättningarna och att det förr eller senare är nödvändigt att inbegripa alla organisatoriska nivåer och alla yrkeskategorier. Ett krävande arbete som dock talar för en organisatorisk stabilitet över tid”.

Arkioloissa tarkoittaa se, että johto on hyvin perillä siitä miten järjestelmä toimii, mitä esteitä on olemassa ja että he ovat koko ajan valmiina kohtaamaan ja poistamaan niitä asioita, jotka rajoittavat laadukasta hoitoa avuntarpeen saajan kannalta katsoen.

Aivan konkreettisesti tarkoittaa se hyvää tuntemusta jokaisen yksilön tarpeista ja mikä on tarpeeseen suhteutettuna tärkeää ja että sopeutamme toimintamme näihin variaatioihin perustuen. Se tarkoittaa myös, että työnjohto luottaa avun saajan lähellä oleviin työntekijöihinsä ja että heidän ammattitaitonsa avulla voidaan parhaiten toteuttaa jokaisen yksilön tarpeet.

Se vaatii että eri ammattialat tekevät tiimityötä, lähellä ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Se vaatii myös uuden tyyppistä seurantaa, joka rakentuu siihen mikä on avun saajan kannalta tärkeintä, ei vain taloudellisesti ajatellen. Korkeimman johdon kannalta se tarkoittaa, että on varattava aikaa muutostyön seurantaan niin läheltä kuin etäältäkin, jotta muutosta voidaan johtaa strategisesti eteenpäin.

Tuki ja oppi

Suuren organisaationmuutoksen aikaan saaminen on haaste ja kaikki ei voi tapahtua yhtäaikaa!

Joten voidaksemme tukea ja oppia enemmän kaikilla tasoilla teemme työtä työnohjauksen/metodituen, opintotapaamisten ja teoriasovellutusten eri muodoissa.

Sisäiset konsultit antavat suurimmaksi osaksi tukea mutta myös linjaorganisaation apu on mahdollista. Samanaikaisesti muutostyön ohessa etenemme kehittäen tukea niin että se vastaisi parhaiten niitä tarpeita, joita organisaatiossa ilmenee.

 

 

 

 

Kontakt

Åsa Swan Verksamhetsutvecklare

070-647 09 94

Var sidan till hjälp?

  • Om du lämnar personuppgifter här kommer vi att behandla dessa enligt dataskyddsförordningen GDPR. Läs mer på sundsvall.se/personuppgifter. Det du skriver skickas direkt till den som uppdaterar sidan.